Die With Your Boots On

Adrian Smith/Bruce Dickinson/Steve Harris
5.22
1.Soolo (3.00) Dave Murray
2.Soolo (4.06) Adrian Smith

Soitettu livenä "World Piece Tour -83" -kiertueella, joillakin harvoilla "World Slavery Tour 1984-85" -kiertueen keikoilla, muutamilla "Seventh Tour of a Seventh Tour 1988" -kiertueen loppupään keikoilla, "No Prayer on the Road 1990" -kiertueella, parilla "Fear of the Dark 1992" -kiertueen Etelä-Amerikan keikalla, "Give me Ed, 'til I'm Dead 2003" -kiertueella, sekä "Early Days" -kiertueella 2005.

Viralliset liveversiot löytyvät "Live After Death" -tuplaliveltä 1985 (Äänitys Hammersmith Odeonista, Lontoosta 1984), sekä "Maiden England" -cd:ltä ja videolta 1989 (Äänitys Birminghamista 1988), jos versiota "virallisena" haluaa pitää.

"Die with your Boots on" on monen tekijän summa. Kappaletta ovat olleet säveltämässä kaikki biisin tekemiseen liittyneet bändin jäsenet (Smith,Dickinson, Harris). Adrian Smith kehitti yhteistyössä Bruce Dickinsonin kanssa kappaleen pääriffin, Dickinson teki sanoitukset ja Steve Harris on vastuussa sovituksesta, rytminvaihdoksista ja väliosasta. Kappale on siis syntynyt hieman samalla tavalla, kuin suurin osa reilut parikymmentä vuotta myöhemmin julkaistun "A matter of life and Death" -albumin materiaalista. Vuonna 1983 toimintamalli oli kuitenkin harvinaisempi.

Itse biisi on useampaan osaan jakautuva "perusrokki". Tyrmäävä alkuriffi ja mukavasti rullaava poljento tekevät siitä ehdottoman hyvin toimivan livebiisin. Kappale onkin (The Trooperin ohella) "Piece of Mind" -albumin soitetuin kappale keikoilla. Syynä lienee Steve Harrisin myöntämä lukkarinrakkaus kappaletta kohtaan. Mies tunnustaa rakastavansa kappaleen soittamisesta livenä.

Dickinson ottaa sanoituksessa kantaa yksittäisen ihmisen kokemaan turvattomuudentunteeseen maailman melskeessä. Biisissä maalaillaan tilanne, jossa yksilö joutuu (ja on aina joutunut) sopeutumaan jatkuvaan pelkoon jotakin "ulkoapäin" tulevaa uhkaa kohtaan. 1980-luvulla eläneet muistanevat edelleen osaksi elämää muodostuneen "pelon" ydinsodasta. Kylmä sota oli vielä -80-luvulla täydessä käynnissä, suurvaltojen kilpavarusteluun upotettiin käsittämättömät määrät resursseja, Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan lanseerasi "Tähtien sota"-ohjelmansa, jne.

Sama touhu on käynnissä tänäkin päivänä (terrorisminvastainen sota, Irakin "joukkotuhoaseet", Pohjois-Korea, Iranin ydinohjelma ym.). Kärjistetysti voi sanoa, että ulkopuolisia uhkia suorastaan "luodaan". Hallitukset pelottelevat ihmisiä milloin milläkin, lähinnä perustellakseen sen tai tuon lakiesityksen tai puolustusbudjetin läpimenoa. Lisäksi sodat ja niihin liittyvät lieveilmiöt (asekauppa, jälleenrakennus jne.) ovat maailman isoimpia bisneksiä. Pelkkä fossiilisten energiavarojen turvaaminen ei oikein tahdo riittää päteväksi syyksi sotimiselle, joten täytyy keksiä kansalle pelättävää, että "pysyvät asialle uskollisina".

80-luvulla "uhat" olivat toisenlaisia -kenties ideologisempia- mutta yksittäisten ihmisten pelottelu ja aivopesu vähintäänkin yhtä tehokasta, kuin nykyään.Aina on joku "tuomiopäivän profeetta" (poliitikko, sotilasneuvonantaja tms.) maalailemassa kauhukuvia:

"Another prophet of Disaster
Who says the ship is lost,
Another Prophet of Disaster
Leaving you to count the cost"

(Die with your boots on)

Eli jälleen yksi "tuhon profeetta", joka sanoo, että "peli on pelattu" (ship is lost) ja "jättää sinut miettimään seurauksia" (count the cost).

"Taunting us with Visions,
Afflicting us with fear,
Predicting War for millions,
In the hope that one appears."

(Die with your boots on)

Suorastaan pilkkaa (älyämme?) meitä näkemyksillään, saa meidät sairaaksi pelosta, Ennustaa suursodan (war of millions), toivossa, että sellaisen saisi.

Väliosassa Dickinson ikäänkuin "lohduttaa" kuulijaa. Ei ole järkevää (no point) lähteä miettimään, koska se (suursota) syttyy, ketkä siihen ottavat osaa, miten siinä käy tai ketä siitä syyttää:

"No point asking when it is,
No point asking who's to go,
No point asking what's the game,
No point asking who's to blame,"

(Die with your boots on)

Sillä jos on kuoltava, niin sitten on kuoltava. Turha murehtia näitä ennustuksia etukäteen ja "elää pelossa". Fraasi "Kuolla saappaat jalassa" on alunperin syntynyt tarkoittamaan ihmistä, joka ei kuole vanhuuttaan sängyssä (jossa yleensä saappaat riisutaan), vaan ikäänkuin kesken toiminnan. Ts. taistelussa tai vastaavassa. Tässä yhteydessä sen voisi helposti kuvitella tarkoittavan vain yksinkertaisesti ihmistä, joka ei anna periksi (peloilleen, ennustuksille).

Toisaalta se on myös nähtävissä siten, että jos on kuoltava, niin kuollaan sitten (saappaat jalassa), kun sen aika on. Siihen asti kannattaa elää omaa elämäänsä, yrittää pärjätä:

"Just move along"

(Die with your boots on)

Toisessa säkeistössä Dickinson viittaa yhteen kuuluisimmista maailmanlopun ennustajista, ranskalaiseen (The Frenchman) Nostradamukseen, oikealta nimeltään Michel de Notre-Dame.1500-luvulla vaikuttanut astrologi ja jonkinsortin tiedemies kirjoitti ylös kymmenittäin ennustuksia, joita on aina tilanteen mukaan tulkittu vielä tänäkin päivänä. Nostradamuksen voi halutessaan tulkita ennustaneen mm. 1900-luvun maailmansodat.

Säkeistön loppuun sisältyy vielä muistutus siitä, että jokaisen ennustuksen toteutuminen on loppupeleissä kiinni ihmisestä itsestään, tämän käsissä:

"The truth of all predictions,
Is always in your hands."

(Die with your boots on)

Kappale on hyvä livebiisi, sanoitukset välikommentteineen avautuvat kunnolla, kun Dickinson ne ääneen tulkitsee.