Tässä keskustelua Bruce Dickinsonin seuraavasta sooloalbumista, joka äänitetään 2026 alkuvuoden aikana ja julkaistaan 2027.
Mitäs tästä nyt tiedetään? Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta biisejä on valmiina 18. Käsittääkseni materiaalia on työstetty Los Angelesissa ja tällä kertaa levy nauhoitetaan ”livenä” niin, että koko porukka on studiossa samaan aikaan. Ja bändi on sama, mitä kiertueella 2024-2025 on soittanut. Tämä on mielestäni hieno asia ja etenkin Dave Morenon rummut ovat varmasti aivan eri tasolla kuin Mandrake Projectilla. Toisaalta tässä on nyt sellainen uusi juttu, että Roy Z on poissa kuvioista ensimmäistä kertaa…hmmmmm noin sataan vuoteen eli saapa nähdä materiaalin tason.
Odotukset ovat kovat. Vain Chemical Weddingin tasoinen lätty kelpaa
Tänä vuonna reissatessa pätkähti sellainen ajatus, että tätä seuraava Dickinsonin sooloa voisi vähän juhlistaa ja järjestää jossain levyn julkkaribileet. Jos saisi Mansester Projectin soittamaan, vähän arvontaa, pari mielenkiintoista haastateltavaa, janoisille juomista ja tietysti yhdessä oloa & heviä. Katsotaan mitä tulevaisuus tässäkin tuo tullessaan.
Totuus on, että Roy Z on ollut kuvioissa parhaimmilla ja tärkeimmillä Brucen sooloalbumeilla. Eli se kymmenentuhannen taalan kysymys tulevan levyn osalta lienee: mitä sävellyksellistä nämä uudet tyypit pystyvät tuomaan pöytään verrattuna Roy Zetaan? Onko se tämä Philip Näslund joka sitten väsäilee biisejä Brucen kaverina / tuo sävellyksellisiä ideoitaan levylle? Vai koko bändi? Pitäisi varmaan tutkia Houseband of Hellin jäsenien aiempaa sävellystaustaa hieman. Vaikka Revelationsit ja Powerslavet hienoja biisejä onkin, niin en usko että Bruce yksin saa levyn sävellyspuolta kondikseen.
Jos kuitenkin muutetaan vielä ensimmäistä kysymystä hieman ja kysytäänkin mitä uusi bändi tuo pöytään vuoden 2024 Roy Z:taan verrattuna, niin hommaan tuleekin ihan eri kaiku. Nimittäin kun lähtee perkaamaan The Mandrake Projectia osiin niiden kappaleiden osalta, joihin Z on merkattu co-writeriksi, lista näyttää tältä:
Afterglow of Ragnarok
Many Doors to Hell
Resurrection Men
Fingers in the Wounds
Shadow of the Gods
Sonata (Immortal Beloved)
Jotta esitetty kysymys pysyisi relevanttina, näistä pitää poistaa vanhemmat tuotokset eli Shadow of the Gods ja Sonata, joista ensinmainittukin taisi olla jo 10v vanha ja Sonata sieltä Chemical Weddingin ajoilta. Jäljelle jää siis:
Afterglow of Ragnarok
Many Doors to Hell
Resurrection Men
Fingers in the Wounds
Noista ylläolevista biiseistä ainakin allekirjoittaneen mielestä ainoastaan Resurrection Men voidaan laskea samaan "ykköskategoriaan" Aob - TCW - ToS -akselin biisien kanssa, Many Doors pääsee sinnepäin ja muut on sitten meikäläisen kirjoissa vähän sinne tusinakaman puolelle lipsahtavaa settiä. Ei toki siis tuolla pyhällä kolminaisuudellakaan jokainen biisi ole viiskauttaviis, mutta liikutaan kuitenkin ihan eri levelillä vs. joku Fingers in the Wounds.
Eli en usko että me saadaan uutta Chemical Weddingiä tai Accident of Birthia, oli puikoissa sitten Tribes of Gypsies feat. Adrian Smith tai Houseband of Hell. Mun mielestä tärkeää olisi että saataisiin aidosti ehjä kokonaisuus, mitä The Mandrake Project ei valitettavasti ole. On se hyvä levy ja sieltä löytyy aidosti aivan ykkösluokan biisejä, kuten Resurrection Men ja Shadow of the Gods, mutta mun mielestä nämä Fingers in the Woundsit, Mistress of Mercyt ja Face in the Mirrorit eivät sovi kuvaan, kun puhutaan Brucen sooloista.
Koska siis asiahan on niin, että ihan sama millä tavoin uusi levy nauhoitetaan - kerralla studiossa vaikka kaikkien yhtaikaisella soitolla tai sitten otto kerrallaan toiselta puolen maapalloa digitaalisesti - jos biisi on sävellyksenä paska niin silloin se on sitä miten päin vain.
Mielenkiintoista nähdä tosiaan, millaiset "biisintekokemiat" Brucella tulee olemaan muiden bändin jäsenten kanssa vs. Roy Z. Katselin aika vasta Brucen Anthology-DVD:n ToS-dokkarin, missä mies kertoi Navigate the Seas of the Sunin syntyprosessin alkaneen siitä kun Roy soitteli hänelle keskellä yötä maapallon toiselta puolen todeten että kuuntelepas tätä - Roy soitti sitten biisiä ja Brucella välähti heti kertosäkeen sanat päähän ja siitä alkoi syntyä se veisu. Jos tuossa ei ole biisintekokemiat kohdillaan niin ei missään. Tuolla AoB-CW-ToS -akselilla on paljon biisejä, jotka ovat enemmän kuin pelkästään hyvä sävellys + hyvä sanoitus, mutta valitettavasti TMP:llä ei tuota kemiaa enää ole uusimpien biisien kohdalla kuin ujosti ehkä Resurrection Menissä.
Summa summarum, en suoranaisesti jää kaipaamaan Roy Z.n panosta levyllä, mutta en myöskään tiedä yhtään mitä odottaa. Aika uuden äärellä ollaan. Jossain haastattelussahan Bruce sanoi että hän on väsännyt biisiä jopa poikansa kanssa, mutta saas nähdä. Levy tulee varmasti olemaan hyvä, koska siellä on kuitenkin Bruce itse biisejä väkertämästä, mutta mihinkään CW:n tasoiseen plättyyn en valitettavasti usko. Saa yllättää, mistäs sitä toisaalta tietää millaisia biisinikkareita nämä philipnäslundit ovat.
^Hyviä pohdintoja! Aika selväähän on, että CW:n tasoista lättyä ei varmana saada enää ikinä ja itsekin tuosta veistelin vahvasti hymiöllä varustettuna aikaisemmassa viestissä.
Toivottavasti saadaan mielenkiintoinen kokonaisuus niin lyriikoiltaan ja teemaltaan kuin myös sävellyksellisesti yhtenäinen paketti. Roy Z on sen verran kova kepittäjä, että etukäteen mietityttää, että kuinka taitavaa soittamista nyt uudelle albumille saadaan.
Sellaistakin tuli pohdittua, että jos ja kun 2027 Bruce vetää keikkaa Suomessa niin jos ei ole festari niin minkä kokoiseen mestaan keikka mahdetaan buukata, kun tosiaan meni Kultsan liput aika vikkelästi.
