Rautaneito.com

Kukaan kuullu tällasesta bändistä ko Tribuzy. en tiä kui vanha levy on toi execution mutta siinä on sellainen biisi ku Beast in the light missä herra Dickinson vierailee laulaa lurauttamassa... muutenki levy on hankkimisen arvonen,huomaa roy z:n jälleen tuottaneen sen ja myös ex-helloween laulaja Kiske vierailee levyllä..

Maidenfans.com raportoi asiasta ansiokkaasti.

Tuossa linkki videoon, jossa Brucekin juttelee Brasilian keikoista: Klik!

Olisiko kellään laittaa jotain klippejä bändin biiseistä? Ainakin tuo Brucen kanssa laulettu biisi kiinnostaa kovasti.

vitonen wrote:Kukaan kuullu tällasesta bändistä ko Tribuzy. en tiä kui vanha levy on toi execution mutta siinä on sellainen biisi ku Beast in the light missä herra Dickinson vierailee laulaa lurauttamassa...

Eikös tuo ole parisen kuukautta vanha julkaisu? Mukana siis mm. Grapowia, Kiskeä, Roy Zetaa ja jotain muita staroja.

Kuten tosta Keinosen linkistä luultavasti käy ilmi (en lataa ku on veppi niin tukkonen), Bruce esiintyy Tribuzyn kanssa siis Sao Paulossa 11. ja 12. marraskuuta. Huhupuheiden(?) mukaan kuullaan myös kuusi Maidenbiisiä.

http://nando.myacen.com/brucefans/pictu ... cartaz.jpg

Siinä lisää linkkiä, noista Brasilian keikoista koostetaan Dvd, joka julkaistaan ensi vuonna. Ihan päteviä sällejä on mukana, kuten kuvasta näkyy. Ja tietysti RALF !

Levyarvio tuossa yllä pisti kyllä kiinnostamaan aika tavalla. Jos levyllä on biisi, jonka vetää Bruce, napeissa on Roy Z, yhdeksänminuuttisen eepoksen laulaa Michael Kiske, eikä arvostelija saa siitä tarpeekseen ja muutenkin musiikkia verrataan Priest & Maiden-fiiliksiin, niin kuulostaisi sellaiselta, joka tarvitsee välttämättä hankkia. Angran ukko säveltänyt biisit ja skebassa mm. Roland Grapow ja Mat Sinner, joka myös laulaa luikauttaa, tulee ihan äkkiseltään mieleen aika monta nickiä tälläkin foorumilla, jotka saattaisivat kiinnostua asiasta.

Täytyypä tutkia mistä löytyy ja millä hinnalla.

pool...

Tossa linkki toiseen arvioon, eikä paljon heitä edellisestä, mites tämmönen on mennyt ohi, asia ON korjattava

http://www.metal-invader.com/db/reviews-2390.html

^En muuten ollut itsekään kiinnittänyt tähän aikaisemmin sen enempää huomiota, mutta nyt kun mainitsit, niin voihan helvetti miten kovalta lätyltä kuulostaa. Kiko Loureiro vääntänyt biisit, mikin varressa Brucea ja Kiskeä. Eihän tämä ole mikään muu kuin pakko hankinta.

Cdon.com tarjoaa hintaan 17.95€, mutta tavaraa näyttäisi olevan myös airossa....

*pukee päälle ja lähtee kohta pyöräilemään kohti aironmusiikkia*

edit: Piti oikein varata tuo levy, että kukaan ei kerkee mua ennen sitä hakemaan.

edit2: Tuoltanäyttäis löytyvän pari lyhkäistä pätkää biiseistä.

^Toimen mies. Kuten minäkin. Tilattu on Cdonnista, otin samaan pakettiin Hellfueled:Volume One, kun oli vihdoin hintaa tiputettu alle kympin.

Nyt eikun odottelemaan ja levy tulille, saattaa olla, että joutuu jotain kommenttia kirjaamaan, etenkin Brucen ja Kisken osuudesta. Varsinkin jos löi kädet paskaan että rysähti. Vaan enpä usko.

Iron Constable wrote:Varsinkin jos löi kädet paskaan että rysähti. Vaan enpä usko.

Jos parista ekasta biisistä pitää vetää johtopäätöksiä, niin ollaan aika kaukana siitä paskasta.

Korjaillaan vähän tuota aikaisemman viestin asiasisältöä, eli lyriikat ja musiikit on Renato Tribuzyn käsialaa, ei Kiko Loureiron. Kiko käy vain heittämässä soolot lähes joka biisillä.

edittiä pukkaa:

Mikä perkele siinä on kun Kiske ei voi vetäistä kokonaista levyä heavy metallia. Äijä on silkkaa parhautta.

Nyt on tullut useampi kertoja pyöritettyä tuota levyä, ja kyllä vain toimii. Helposti menisi levyn arvosana ysillä alkavaksi, jos tästä jotain arvostelua pitäisi alkaa väsäämään. Renato Tribuzy on itsekin varsin loistava vokaalisti (ehkä hieman Parviasen Tonin tyylinen ääni), ja vierailevat tähdet antaa hienon lisäsilauksen levylle. Helmenä joukossa on tuo Absolution missä Kiske hoitelee osan vokaaleista. Myöskin Bruce hoitaa oman osuutensa Beast in Lightissa hienosti, mutta biisi ei ole vokaali osuuksiltaan sellainen jossa pääsisi loistamaan kuten Kisken kappaleessa. Tuossa biisissä "shöun" varastaa Roy Z ja Kiko Loureiro loppupuolen sooloillaan. Sanoitus puolta vois ehkä verrata Rob Rockin tyyliin, eli kiitoslistalta löytyy "yläkerran ukko", mutta ei sitä biiseissä kuitenkaan hirveästi tyrkytetä.

Kyllä tämä levy varmasti monelle tällä laudalla uppoaa, joten rohkeasti vain hankkimaan.

^Hieno juttu. Kuulostaa siltä, että Onnin pakettia täytyy oikein innolla odottaa. Palataan sitten asiaan, kun saan levyn kunnolla työn alle. Nii-in, tuota Kisken juttua sitä on itsekin tullut mietittyä monen monta kertaa. Äijä käy heittelemässä vitun hienoja tastereita sinne sun tänne, ja jatkaa purkkapopin työstämistä. *tun mielipuoli sadisti

Onni on Cdonni. Paketti tuli jo tänään. Alustavasti tuossa hiukka tutustuin ja hyvin lähti kyllä pölyt ? Eestiläisistä kaijareistani. Varsin muhkeat soundit ja varsinkin rumpali on työnnetty aika eteen.

Aloituskaksikko on loistava, ekan biisit vokaalit vakuuttavat, hieno efekti on taustalla joikaava tuplattu laulu ihan pirun korkealla. Toisessa biisissä basari jytkyttää kyllä aivan sairaasti, mutta jotenkin tykkään. Kolmannessa biisissä oli sitten flopin aineksia joten siirryin Kiskeen, Dickinsoniin ja Sinner/Scheepers-biiseihin. Kisken avittama kappale oli pettymys ainakin ekalla kuuntelulla, ei melodia puhutellut, varsinkin alun teema on yksinkertaisesti huono. Kiske kyllä vetää komeasti. Sitävastoin Bruce & Tribuzy vetävät "Beast In The Light"in oikein komeasti, mahtava biisi ja kyllä Bruce pääsee mielestäni kunnolla irti, todella korkealta ja kovaa tulee.

Mat Sinnerin avittama ja Scheepersin taustalaulama kappale on erinomainen sekin. Muita vain vähän maistelin, joten ei niistä sen enempää.

Hyvältä vaikuttaa, kitarointi on mahtavaa ja soitto kulkee muutenkin, tämä Renato Tribuzy on tosiaan itsekin pätevä vokalisti, ääntä lähtee komeasti. Sointuu hyvin yhteen esim. Brucen kanssa. Eniten suorituksessa häiritsee sanojen "syöminen" ja jotenkin rytmitys tms. on vähän hakusessa välillä, koska laulamista vaivaa jonkinlainen kiire. Täsmälleen samaa vikaa on kyllä Rhapsodyn Fabio Lionella, että olisikohan joku etelänmaalaisten erityispiirre. Ei Enklanti taivu kunnolla tai jotain. Pikkasen häiritsee, muttei paljoa.

Sanoitukset ovat aika simppeleitä, samanlaisia pystyn riimittelemään itsekin, layout on vähän sinnepäin ja kirjoitusvirheitä on aika paljon ynnä painetut sanat ja se mitä lauletaan eivät matsaa läheskään koko ajan.

Pieniä puutteita, kuten totesin, vaikuttaa todella lupaavalta. Onpahan taas kokoelmissa yksi levy, jolla Bruce vetää homman kotiin. Laitan tarkemman analyysin jahka sisäistän levyn.

Nyt on levy pureskeltu. Voin kyllä suositella tätä jopa "täydellä" hinnalla kaikille kunnon heavy metallin ystäville, jotka eivät pelästy kovaa ja korkealta laulettuja vokaaleja. Dickinson, Kiske ja itse Renato Tribuzy takaavat sellaisen käsittelyn, ettei hevillä unohdu. Mat Sinner hoitelee sitten matalamman suorituksen yhdellä biisillä ja ajoittaisia korahteluja kuuluu muualtakin.

Soittopuoli on hallussa, varsinkin kitarointi on erinomaista. Soundit levyllä ovat jymäkät. Kymmenestä biisistä viisi mahtuu kategoriaan erinomaiset, kolme lokeroon hyvät ja kaksi tippuu tavanomaisuuden keräilylaariin.

Ihan lyhyet kommentit biiseistä, jos joku sattuisi kiinnostumaan hankinnan arvoisesti:

EXECUTION
- Nimikappale on mahtava. Hieno aloitus levylle. Keskellä oleva rauhallinen kitara-osio on todella hieno. Vokaalit pieksevät voimalla ja hienoja venytyksiä riittää, ynnä todella korkeaa ujellusta. Tällä rappaus uusiksi, perkele ! 10

FORGOTTEN TIME
- Lyhyempi pläjäys, mutta jatkaa ekan biisin linjoilla. Silkkaa parhautta. Toimii alusta loppuun ja paranee koko ajan, mitä enemmän kuuntelee. Onpahan vahva aloituskaksikko. 9½

THE ATTEMPT
- Kuulosti aluksi fiaskolta, mutta useamman kuuntelun jälkeen puolustaa paikkaansa. Hyviä kohtia ja ei niin hyviä, muutamat melodiakulut jättävät raapimaan korvallista. 8-

DIVINE DISGRACE
- Ei toimi, vaikka kuinka kuuntelee. Ei mitään, mikä innostaisi kehuihin. Ei tarvitse skipatakaan, eli menee lähinnä taustamusiikkina. Tämän aikana voi hakea välipalaa... Helvatan korkeita vokaaleja kuitenkin tarjoilee, jos jotain pitää mainita. 6½

ABSOLUTION
- Väitin aikaisemmin, ettei tämä 9:14 kestoinen mammutti toimi, vaan en väitä enää. Loistokkuus löytyi kuuntelulla, hienosti rakennettu kappale, jossa on mainio kertosäe, hitaita kohtia, nopeita kohtia ja kaikkea siltä väliltä. Sokerina pohjalla Michael Kisken vokaalit ja hienot vaihtelut Renato Tribuzyn kanssa. Ei ole Kiske menettänyt sitten viimeisen Helloween-levynsä jälkeen piiruakaan äänensä kuulaudesta, uskomatonta. Kuuntelu kuuntelulta tämä on kasvanut mahdottomiin mittoihin. 10-

WEB OF LIFE
- Nyt tulee menopala, jossa Renato vetää niin kovaa ja korkealta, että perintökristallit on parempi laittaa jonnekin ihan muualle. Saattavat särkyä. Melko hengästyttävä kuuntelukokemus, loistavaa kitarointia ja melodiaa vaikka muille jakaa 9

NATURE OF EVIL
- Pitkä ( 7:40 ) pläjäys, jonka on säveltänyt Mat Sinner jonkun frendinsä kanssa. Kuulostaakin aivan Primal Fear / Sinner-biisiltä, mutta onpa hyvä, kertakaikkiaan. Sinner vetää matalalta ja Renato korkeammalta ja taustalla RALF SCHEEPERS kaikkein korkeimmalta. Hienosti osioitu kappale, ei menetä missään vaiheessa otettaan. 9½

LAKE OF SINS
- Levyn toinen biisi, josta ei saa otetta sitten millään. Tämmöisiä löytyy joka artistin joka levyltä, valitettavasti. Ei ole huono, mutta näyttäkää mulle, missä kohdin tämä on hyvä ? 6½

BEAST IN THE LIGHT
- Jaahans. Bruce vetää joka toisen ja Renato joka toisen. Ei voi mitään, Renato pääsee korkeammalle , mutta Brucella on äänessään enemmän sielua ja tunnetta. Joutuu muuten Brucekin venyttämään aivan äärimmilleen, se on sille ihan oikein, koska se kuulostaa hyvältä. Melodinen ja hieno biisi, kuulostaa helvetisti Brucen soolotuotannolta, kitarasoundissa tai jossain se piilee. Roland Grapow & Roy Z vetävät sellaiset soolot, että alta pois. Hyvä etteivät varasta koko showta, sairaan hienoa. Pirun hieno biisi, Beast & Bruce = Napakymppi. Silti vain 9+

AGRESSIVE
- Etelän pojat kirjoittivat tämän sitten vain yhdellä G:llä. Nimensä veroinen mättö, melkoista kaahausta, mutta jo vain tästä ei voi olla pitämättä. Kunnon pläjäys loppuun, ei puhettakaan yöunista, ne menivät tämän mukana. 8+

EN MINÄ OSAA KIRJOITTAA LYHYESTI.

ANTEEKSI.

Mutta pointtina on se, että hankkikaa tämä !!! Jos olette Bruce Dickinson, Michael Kiske tai Heavy Metal-faneja, nautinto on taattu.

Noh vähemmälläkin hehkutuksella olet saanut mut vakuuttumaan musajutuissa Vaikuttaa arvostelun perusteella ihan sellaselta matskulta josta voisin pitää.

Tilaukseen lähti CDONista. Avaudumpa sitten levystä tänne kun olen sitä tarpeeksi kuunnellut.

^Katos ukkoa. Mulla meni tuollaiset 6-7 kuuntelua ennenkuin alkoi kokonaisuus olla selvillä. Nuo parhaat biisit sitä Absolutionia lukuunottamatta aukesivat kyllä kerralla.

Melekoosta räimettä tämä on kyllä välillä, ei mitään puppelimeininkiä, vaikka korkialta veretähänkin. Vaihretahan Peke ajatuksia, kun oot saanu tarpeeksi kuunteluja plakkarihin.

Tribuzy on näemmä kovassa seurassa Kisken ja Dickinsonin kanssa. Tribuzy ei kyllä äijille jää yhtään huonommaksi. Taisi olla tarkoituksenmukainen näyttö Renaton laulutaidoista kunnon vertailupohjaa vasten. Mukava uusi tuttavuus mulle. Uskallan suositella. Plussaa vielä kitaristi Frank Schieberin Rainbow Rising paidasta. Mistä tämä tällänen Renato Tribuzy on oiken tullut? Vishii taivaasta? Braziliasta saakka, prkl!

EXECUTION 9
Tulee elävästi mieleen paikallinen suuruus Domination Black.... Melko paljon samanlaista vocalisointia ja mättöä. Tribuzyn vaikutteet varmaan Judas Priestissä kuitenkin Avausbiisi on nimensä veroinen tapporalli. Keskiosan kitaraherkuttelu on sitä nannaa Pekelle, taidokas melodinen välipala mätön välissä. Rankkaa ja hyvää matskua. Pekelle jo ”tolokutonta” kamaa.

FORGOTTEN TIME 8.5
Hyvää tulee lisää.... nyt hieman malttillisemmalla kasaririffillä ja melodialla.
Kyllä tässä on Diot ja Helloweenit kuunneltu ja ihan myönteisti sovelletaan. Laulumelodiasta tulee mieleen Dion Night People. Skittahommat toimii ihan kiitettävällä tasolla. Myös laulu hämmästyttää paikoitellen. Pientä puutumista loppua kohden ei voi väistää.


THE ATTEMPT 8.0
Samoilla riffilinjoilla mennään kuin edellinen biisi. Alku lähtee hyvin lentoon. Munabassokin pääsee hieman esiin. Bassoa prkl ei saa haudata kitaravallien taakse, nih! Kertosäe kuulostaa hemmetin upeelta ja tämän biisin ehdottomasti se highlight. Rumpali paukuttaa näyttäviä (kuulostaa) fillejä paikoin mallia Tommy Aldridge ”Crying In The Rain”.
Bridge-osuuden tasapaksuus ynnättynä sen toistaminen alkoi hieman puuduttamaan.


DIVINE DISGRACE 6.75
Kahdella sanalla: komeeta kiljuntaa..... AaaaaaAAAaaaaaaa!
Raskaan puoleinen pala. Kitarasoolot menee turhan vingutteluksi. Hommassa on hyviä osa-alueita, joita ei ole saatu kudottua meneväksi kokonaisuudeksi. Ei siten säväyttännyt täysillä. Menoa, suvantoja ja taas menoa... Hui perkele nuita ukon heavy-scream venyttelyjä, joita viljellään silloin tällöin. Komealtaha noi kuulostaa.
Muuten sitten laulu ja taustariffi ei oikein kolahda tälää sovituksella. Kokonaisuutena melko tylsä ja yllätyksetön mun makuun. Hyviä väläyksiä kuitenkin.... saattaa aueta vielä. Olis vaatinnu munakkaamman kertosäkeeseen lähdön.

ABSOLUTION 9.5
Alussa jatsaillaan suorastaan arveluttavan rajalle….. mutta sitten pärähtää biisi liikkeelle ja sitten mennääkin 9 minuuttia railakasta ja vaihtelevaa hevikokemusta. Ensimmäisenä tietysti mielenkiinto kiinnittyy Kisken vocalisointiin. Kiske vetää todella vaikuttavasti..
4:n minuutin kohdalla alkava session on ihan loistavaa spektaakkelia, riffien, Kisken ja Tribuzyn vuorolaulantaa... Let The Metal Flow! En voinut välttää kokemiani Helloween fiiliksiä 80-luvulta tulemasta hetkittäin pintaan

Paluu alkujatsailuun ja meikäpoika kuivailee kalsareita, läppärin näyttöä ja pöytää onnen kyynelistä, kuolasta jne...
-Mikä muhun iski?
-Noh Tribuzy, you fucker!

WEB OF LIFE 7.5
Sitten mennään tyyliin “I Want Out” kepeempi Hevirokkeri tähän. Tiukaa soundii mättää skitat ja tuo laulaja kruunaa kakun. Korkealaulutyyli alkoi oikestaan ekan kerran hieman tökkiä tässä, mutta ei kauaa. Biisi on kuitenkin oikeesti analysoiden melko simppelistä aineksista kasattu, ettei ihan täydellistä metalpower-rokkerin asemaa saa. Simppeliä kertosäettä kun oikeesti kerrataan kunnolla, niin loppua alkaa jo odottamaan.

NATURE OF EVIL 9.75
Mahtipontista alkuun…. varsinkin kunnon kamoilla on kiva luukuttaa. Matalampi laulaja (Sinner) tässä sopii biisiin ja kuulosta erittäin charmikkaalta. Biisi on hienosti kudottu kasaan jyhkeistä soundeista ja tarttuvista melodioista. Aiheuttaa fiiliksiä. Sehän on pelin henki tässä musahommassa. Hieman hittihakuinen sovitus kertosäkeessä, kestääköhän kuuntelua? Tällä hetkellä levy on saanut maistaa eniten soittoa.

LAKE OF SINS 6
Alku on vähän sellasta sekasta riffittelyä. Ihan kun vetelis mamman singerillä siksakkii. Jostain syystä ei lähe mulla kulkemaan. Kertosaessa hieman yritystä. Taitaa iskee uisen tälle skippi-ilmiö El Peke.


BEAST IN THE LIGHT 9
Mitthvitth.... Priestin Between The Hammer And The Anvil…. noh heh heh… samantapainen riffi. Tämä tietyst odotetuin pala. Mites Bruce pärjää Tribuzyn kanssa? Alkuasetelma onkin levyn edetessä ja avautuessa kääntynyt päälaelleen.

Hienosti laulajat äänijänteitään esittelevätkin. Väkisinkin ensimmäiset kuuntelukerrat meni solisteja vertailessa. Bruce kyll kuulostaa ihan miehekkäältä omalta itseltään ja on hivenen ”rhaspy” verraten Renatoon, joka vetää puhtaasti, kirkkaasti korkealta osuutensa. Ehkäpä liiankin kirkkaasti. Charmilla kyll Bruce jäi enemmän mieleen. Kyll vanha jaksaa, perskeles!

Noh noi nyt oli Bruce-fanin pakolliset spekulaatiot. Itse biisissä ukkojen osuudet on kudottu hyvin yhteen ja biisi on kokonaisen kuuloinen. Laulajien erot värittävät biisiä kivasti.

Kova, rankka ja menevä biisi kokonaisuutena. Pienen hetken toi riffin ”pölliminen” kaihertaa. Maailma nyt on tosin saman kuuloisia riffejä puolillaan. Hemmetin kovia sooloa jäbät tiluttaa, ihan perkeleen hyvän kuulosia.


AGRESSIVE 8
Mättöä ja riffiä ja levy palaa hieman samalle linjalle kuin aloituskappaleessa.
Ekoilla kerroilla tämä biisi menee ihan taustalla. Kun ajatukset pyörii noissa edellisissä huippubiiseissä. Tribuzy heittelee Harfordimaisia ”aggressive” kiljahduksia. Biisi runtataan samalla tyylilla alusta loppuun. Voimakas tunne heräsi.

LOPUKSI

Arvosanat meni niin liki IC:n vastaavia, että ihan hirvittää *eeek* Tosin tämä ei ollut eka eikä viiminen rieska jonka IC:n suosituksista ostan. Levy tuo paljon mieleen Judas Priestiä, Helloweenia ja hieman myös Dioa ja Brucen soolomatskua. Se on tututumisvaiheessa tietyst kiva juttu. Ainakin tälläselle kasari-hullulle..

Kaatuko levy sitten tähän ”pala sieltä, toinen tuolta”- vaikutelmaan pitkässä juoksussa? Sitä nyt on paha veikata. Näiden kuunteluiden perusteella sitä omaakin tyyliä on laulussa ja soitossa. Nyt tuntuu, että olen löytännyt uuden bändin jota on kiva kuunnella ja etsiä tietoa Tribuzysta... tiedon keruu onkin niin ihanan helppoa tänä päivänä.

Miä googletan....

Cheers ja terveiset Peken Musa Cornerista

Siinä on nyt sellaisten herrojen suositukset takana, että täytyy varmaan kirjoittaa joulupukille, että tuo vähän tavallisen puzin lisäksi Tribuzyäkin . Kiitokset äijille kovasta vaivannäöstä tasapuolisesti. Näin se homma etenee parhaiten.

^Pukkia odotellessa... Tana Peke, pelottavan samoilla linjoilla meni fiilikset. Just eilen Tampereella ollessani pakkosoitin tuota lättyä kavereilleni ja kovasti tuntui mielenkiintoa olevan.

Täytyy vielä ketjun aloittajalle heittää pallo, eli kiitos. Ilman tätä topiccia, olisi Tribuzy edelleen tuntematon suuruus. Paljonkohan näitä helmiä vielä makaa siellä sun täällä, vanhojen suosikkien rinnalle on todella hauska löytää näitä uusia kykyjä, pysyy homma freessinä.

Ja kyllähän netti on mieletön kanava uuden musiikin etsiskelyssä, ja miksei vanhankin.

Ou jee!

Levy se kasvaa vaan kun kuuntelukertoja tulee....
mutta oliskos Tribuzyn paikka kuitenkin muthas-osiossa?
IC ja Toni your choice .

Tuo nyt on sivuseikka, sillä niin hurjia fiiliksiä tuo lätty on taas tänään saanut aikaan

editsii:
Mun puolesta onkoon topiski täällä
Kiitoksia munkin puolesta aloittajalle.... hieno ele ja hieno löytö.

^Jos pidetään tuota Brucen vierailua tällä levyllä "kantavana teemana", niin antaa olla täällä. Menee ehkä paremmin jakeluun, jos joku haluaa kartuttaa Bruce-kokoelmaansa tämän levyn yhden biisin takia. Ja eiköhän tämä pian vaivu tuonne hieman pidemmälle.

eip mitää....pitääpä panna tänne useammin ku löytyy loisto kamaa. kaikki ny varmaan on dickinsonin coveroimat scorpionin the zoon ja sabbathin sabbath bloody sabbath....itsestään selvyydet mitä porukka tykkäs numbers from the beast levystä. meikä ootti sitä Lemmyn laulamaa Trooperia muttei se niin napanukaan sit lopulta....

vitonen wrote:eip mitää....pitääpä panna tänne useammin ku löytyy loisto kamaa. kaikki ny varmaan on dickinsonin coveroimat scorpionin the zoon ja sabbathin sabbath bloody sabbath....itsestään selvyydet mitä porukka tykkäs numbers from the beast levystä. meikä ootti sitä Lemmyn laulamaa Trooperia muttei se niin napanukaan sit lopulta....

Joko omistat tuon Numbers From The Beastin?

no on se netistä imutettuna ku en oo kyllä nähny levykaupoissakaan et sillee.... kyllä kai tonki hankkii ko rahaa vaan saa. asiasta vittuun...... http://www.maidenfans.com/index.php?ACT ... e&nid=1833 häätyy Trivium:in pojile nostaa hattua ja kuunella niiden levyt.....Dying in your arms loistava biisi ja Pull harder on the strings of your Martyr on sitä jotain munaksi myös kutsuttua \0/

Kasvaaa.... kasvaa... kasvaaa

Kyll on kannattava ostos tämä Tribuzy.....
Levyä jaksaa kyllä sahata ja biisit kestää ihan hyvin. Parhaimmistoa Kisken värittämä Absolution ja Sinnerin tähdittämä Nature Of Evil

Ikävä kyllä toi Brucen ja Tribuzin duetto Beast In The Light alkaa kyllä mun kategoriassa pudota.

Ihme ettei ole enempää avautumisia nähty täälläkään laudalla.

joo meikäleki oli aikamoinen pettymys toi beast in the light.... olis odottanu samanlaista numero ykkös biisiä kuin dickinsonin ja halfordin duetto "one you love to hate" ....ja toivottavasti jätkät on jättäny sen duetoinnin vaan sinne lavalle :DDDD