Oman Nod To The Old Schoolini viimeinen biisi mutta oikein hyvä, ehkäpä se parhain näistä mystisesti levylle päätymättömistä 1989 Dave Prichardin nauhoittamista neliraitademoista. Tai siinä nyt niin mystistä ole, kirjoittivat (suurimmaksi osaksi) vieläkin parempia biisejä = Symbol Of Salvation. Mutta silti luulisi kelvanneen jossain vaiheessa laajempaankin jakeluun ja tuotantoon...
Iron Constable wrote:Beyond Twilight - Devil´s Hall Of Fame
Nimikappale samannimiseltä levyltä. Jorn Lande laulussa on hyvä, kuten aina, mutta biisit ovat ihan persiistä. Onneksi tuli koeajettua tämäkin, ennen rahojen heittoa kankkulan kaivoon. Ei tosiaan tarvitse toista kertaa kuunnella. Selkeästi huonoin levy, mille Jorn on äänensä antanut. Sori vaan te, jotka tästä pidätte.
Mitä mitä ? Älkää vain ihmiset uskoko tällaisia höpinöitä! 5/5 levy ilman muuta.
Minustakin hyvä albumi, vaikka vähän progempi onkin kuin muut Jörnin jutut. Eivät ne Godless & Wicked tai Hellfire ole soololevyillään ainakaan huonontavia lenkkejä. Eivätkä edes tuon parhaita valintoja. Itse asiassa juuri tuli oma kopio unkarista hankittuakin, kympillä tsorlin kimppatilauksessa.
ns: Iron Savior - Wings Of Deliverance
Desert Plai... 1:1, eikun ihan originaali, 2004 jytistelyltään tämä onkin. Knoppina levyn nimekkäin (& ainoa!) vierailija juuri tässä kappaleessa, itse Paragonin kitaristi soittamassa sooloa!
Toimi. Kannattaa ehdottomasti mennä tsekkaamaan Church of Misery livenä. Mahtavasti toimi. Niin ja tämä euroopan kiertue on myös viimeinen mahdollisuus nähdä bändi tuolla kokoonpanolla kun kitaristi Tom lähtee bändistä ja muuttaa Lontooseen.
Levyä, paitaa yms oli mukavasti myynnissä joten rahaa mukaan.
Tällä hetkellä Rammsteinilta iskee parhaiten Herzeleidin ja Sehnsuchtin bändin nykyistä tuotantoa energisempi materiaali. Saisivat soittaa livenäkin enemmän näiltä kahdelta ekalta levyltä kun kerran näiltä löytyy sellaisia helmiä kuten Der Meister, Weisses Fleisch, Seemann, Laichzeit, Tier, Spiel Mit Mir ja Eifersucht.
Nyt oon jo ehtinny kuunteleen nää uudet Fall of the Leafet, ja kyllä ne kaikki ovat koviä lättyjä. Erityisesti kolahtaa tällä hetkellä tämä:
Fall of the Leafe - Aerolithe
Volveren kaltainen, mutta parempi soundi, paremmat biisitkin ehkä.
Well you see me crawling through the bushes with it open wide.
What you seeing girl?
Can't you believe that feeling, can't you believe it,
Can't you believe your eyes?
It's the real thing girl.
Jussi K wrote:Minustakin hyvä albumi, vaikka vähän progempi onkin kuin muut Jörnin jutut. Eivät ne Godless & Wicked tai Hellfire ole soololevyillään ainakaan huonontavia lenkkejä. Eivätkä edes tuon parhaita valintoja. Itse asiassa juuri tuli oma kopio unkarista hankittuakin, kympillä tsorlin kimppatilauksessa.
Vielä ovat matkalla, paketti tulee kuulemma Amerikan Yhdysvalloista saakka. Odottamisen arvoista kamaa kuitenkin. IC:n paskaan trollailuun ei jaksa edes kommentoida.
np: Roswell Six - Barricade
Viime vuonna ilmestyi ihan kiva lite-Ayreon-henkinen The Edge Of The World -levy ja ensi kuussa tuleekin jatko-osa A Line In The Sand. Biisintekijä on vaihtunut Erik Norlanderista kaveriin nimeltä Henning Pauly ja veikkaan hänen olevan kitaristi sillä nämä pari julkaistua biisiä kuulostavat selvästi raskaammalta kuin ykkösosa. Mikrofonin ääreen on saatu mm. itse Steve Walsh joka on kyllä suoraan sanoen parhaat päivänsä nähnyt. http://www.myspace.com/roswellsix
Gandalf carries the magic staff
Divides the armies in half
In the deeps of Helm's they engage in battle
So insane it'll make you rattle
Ja sieltä päätösbiisi Thin Line Between Love&Hate. Tämä biisi on aina uponnut meikäläiselle, levyn parhaimmistoa ehdottomasti. Varsinkin biisin loppufiilistely on huikea ja toimii oikein mainiosti. Hyvin tämä levy on muutenkin kestänyt ajan hammasta. Vaikka Blazenkin aikana Maidenilta tuli kaksi hyvää studiolevyä, niin Brucen ja Adrianin paluu toi lisää kipinää ja etenkin biisintekoon lisää apua ja taitoa.
Try to hold some faith
in the goodness of humanity...
Jaahas. Vai että tämän takia piti sitten japsipainos ostaa? Aikamoista leijuntaa tämä on, mutta miksikäs tämä ei välisoittona levyllä toimisi... noh, fanipoika on fanipoika... ja fanipoika se ostaa vaikka idolinsa caccaa. Näkeehän sen monen muunkin bändin kiihkofanipoikakeräilijöistä.
^^^ Ite oot Rölli vai Trulli vai mikä se oli. Oikeesti, en olisi uskonut teidän hehkutteluiden jälkeen, että voikin olla noin onneton räpellys tuo levy. Ei minkäänlaista tarttumapintaa, pelkkää ihme ujellusta ja kikkailua. Ehkä se on just tuo proge-trolli, joka mut sai vieroituskannalle. Mutkun senkin voi tehdä hyvin. Kahdella kuuntelulla ei jäänyt yhtään melodiaa tai hyvää kohtaa mieleen, ehkei niitä ollut !?
Nyt annan olla, kiva taas huomata, ettei sentään ihan apinoida toistemme makua.
Siis niiq tällästä hyvän musiikin just pitää olla. Eikun ihan tosi, jos tollanen progemetalli vaan yhtään kolahtaa, niin tämä akti pyyhkii lattiaa monilla isommilla nimillä. Vuoden metallilevy 2010, ja saat sen hommattua itsellesi hintaan 9.9 eeroa. Ei mikään paska diili.
Well you see me crawling through the bushes with it open wide.
What you seeing girl?
Can't you believe that feeling, can't you believe it,
Can't you believe your eyes?
It's the real thing girl.
Hese wrote:Mokoma - Niin Hyville Kuin Pahoille
Pikkuhiljaa aukenee tämä uusi levykin ja koska pitää tietty verrata Sm3tanan uuteen niin kyllähän tämä pyyhkii sillä lattiaa mennen tullen.
Hyvä levy ilman muuta, eilen sain ensikuunteluun ja n. 5 kertaa kerkesin pyöräyttämään. Ensivaikutelman perusteella ainakin positiivisempi kuva jäi kuin Luihin ja Ytimiin-levystä, joka ei sekään mikään huono ole. Sydänjuuret ehkä tasaisempi kokonaisuus? Mutta jos tuohon Sm3t... Stam1naan verrataan, niin kyllä Viimeinen Atlantis itselleni kolahti kovemmin kuin Sydänjuuret.
np. Kalmah - Sacramentum
Olisiko peräti ensimmäinen biisi jonka bändiltä kuulen? Randomilla kuuntelen youtubesta biisejä ja tämä osui kohdalle. Ei mitään ihan paskaa, vois tsekata tarkemminkin. Ehkä.
PowerProwler'75 wrote:Pressure Points - Edge of Endurance
Siis niiq tällästä hyvän musiikin just pitää olla. Eikun ihan tosi, jos tollanen progemetalli vaan yhtään kolahtaa, niin tämä akti pyyhkii lattiaa monilla isommilla nimillä. Vuoden metallilevy 2010, ja saat sen hommattua itsellesi hintaan 9.9 eeroa. Ei mikään paska diili.
Ihan ok-materiaalia siellä on, tosin ne unettavat Opeth-kohdat voisi jäädä pois. Saundit nyt ovat valitettavan muovista. Kitarat ei lähde ja rummut on tomeja myöden pelkkää triggeriä.
Jos noi edellämainitut seikat ei häiritse niinkuin allekirjoittanutta, kannattaa levy kyllä hankkkia
Ja huomistahan täälläkin fiilistellään. Groovaavan riffittelyn puutteesta ei taida ainakaan jäädä Lutakossa homma kiikastamaan.
Fuck!! Millasta settiä tuli Lutakossa? Iteltä meni yöpaikka alta ihan viime hetkillä joten ei ollut mahdollisuutta lähteä tsekkaamaan tuota, ja voin kertoa, ettei vitutus ole ihan pieni varsinkin kun ottaa huomioon bändin tilanteen kokoonpanon suhteen. NP: El Padrino...
Through the darkness of future past, the magician longs to see. One chants out between two worlds: Fire walk with me.
PowerProwler'75 wrote:Pressure Points - Edge of Endurance
Siis niiq tällästä hyvän musiikin just pitää olla. Eikun ihan tosi, jos tollanen progemetalli vaan yhtään kolahtaa, niin tämä akti pyyhkii lattiaa monilla isommilla nimillä. Vuoden metallilevy 2010, ja saat sen hommattua itsellesi hintaan 9.9 eeroa. Ei mikään paska diili.
Ihan ok-materiaalia siellä on, tosin ne unettavat Opeth-kohdat voisi jäädä pois. Saundit nyt ovat valitettavan muovista. Kitarat ei lähde ja rummut on tomeja myöden pelkkää triggeriä.
Jos noi edellämainitut seikat ei häiritse niinkuin allekirjoittanutta, kannattaa levy kyllä hankkkia
Aika hyvin tuli siinä kanssa oma mielipide lätystä/bändistä. Barren Earth samoin liian väsynyttä (P)Opeth matskua vaikka omat hyvät juttunsa silläkin levyllä. Ensi yönä duunissa jos kerkeisi sitten dissaamaan Triptykonin niin mainiota.
Catamenia - Blood Trails
Ja minä kun luulin että bändin aiempi tuotanto oli kuraa niin tämä uusi levy vasta kurapaskaa onkin, juuri ja juuri pystyy kuuntelemaan loppuun asti.
Btw. Ei oo täällä tullu käytyä puoleen vuoteen. Tosin ihan hyvä että pidin paussin, koska nyt hieman hävettää nuo aiemmat viestit mitä oon kirjotellut tänne.
Btw. Ei oo täällä tullu käytyä puoleen vuoteen. Tosin ihan hyvä että pidin paussin, koska nyt hieman hävettää nuo aiemmat viestit mitä oon kirjotellut tänne.
Tuosta poissaolosta tulikin mieleen, missä Stratocaster nykyään lymyilee??
Tietääkö joku?
"You see, pal: Elvis can't read a contract. All he knows is: No Ferrari, no rides with the top down." - James "Sonny" Crockett
Flick Of The Switch rulz. Tämä taisi päätyä (ansaittu valinta!) tämänkesäisen Iron Man 2:en kokonaan AaCeeDeeCee:tä olevalle soundtrackillekin. En vain tajua miksi joku biisit (tai suuriman osan niistä) levyillä omistava tuollaisen ostaisi.
Täydellisen Fear Of A Blank Planetin edeltäjä ei yllä aivan samalle tasolle, mutta on kuitenkin todella laadukas levy. Loppua kohden tapahtuu hieman tason hiipumista mutta kokonaisuutena levy on todella vahva. Yksittäisistä kappaleista Deadwing ja Arriving Somewhere But Not Here ovat toimineet parhaiten tähän mennessä.
Enpäs muistanutkaan v. 2000 uuden vokalistin esittelylevyllä olevan näinkin rankkaa roiskintaa, mitä tämän rumpalointiyyli. Ostin vielä Rollosta visiteeraamasta käydessäni tämän kai '01 käytettynä täältä Keskustan Antikvariaatista, muttei sitä CD:tä enää ole. Sitä oli vielä tuon jälkeenkin vähän aikaa, kerran tai kaksi niin pöljä että myi levyjään pois.
Arvatkaa kuka teki kannen! -kun tällä koolla ei signeerausta erota
mutta oikein hyvä, ehkäpä se parhain näistä mystisesti levylle päätymättömistä 1989 Dave Prichardin nauhoittamista neliraitademoista. Tai siinä nyt niin mystistä ole, kirjoittivat (suurimmaksi osaksi) vieläkin parempia biisejä = Symbol Of Salvation. Mutta silti luulisi kelvanneen jossain vaiheessa laajempaankin jakeluun ja tuotantoon...
? Älkää vain ihmiset uskoko tällaisia höpinöitä! 5/5 levy ilman muuta. 
